 |
| |
 |
| |
 |
| |
 |
| |
 |
| |
 |
| |
 |
| |
 |
| |
 |
| |
 |
| |
 |
| |
 |
Kysymyksiä dekkarikirjailijalle
1. Miten alkoi urasi dekkaristina?
Työt ovat nivoutuneet alusta alkaen yhteen. Aikoinaan olin Helsingin Sanomien
rikostoimituksessa ja pöydän toisella puolella istui Harri Nykänen. Harri rohkaisi kirjoittamaan
ja siitä se oikeastaan alkoi. Esikoisromaani valmistui noin 1994 ja lähetin käsikirjoituksen
usealle kustantamolle, mutta kaikilta tuli "ei kiitos" -kirje.
Noihin aikoihin teimme Harrin ja Jouni Mölsän kanssa myös radiokuunnelmia Ylen
radioteatterille. Niiden ansiosta sitten eräs pienempi kustantamo otti yhteyttä ja kiinnostui
esikoisromaanistani. Book Studio julkaisi "Koukku" -dekkarin 1996.
2. Miten toimittajan ja kirjailijan roolin yhdistäminen onnistuu?
Rikostoimittajan ja rikoskirjailijan liitto on vahva ja työt tukevat toisiaan. Toimittajan työ antaa
fiktiiviseen työhön koko ajan aiheita. Toimittajan työ vie poliisiasemille, oikeussaleihin ja
savuisiin baareihin, joissa kuulee tarinoita, joista ei ole uutisiksi, mutta niitä voi muokattuna
käyttää kirjoissa. Toimittajan työssä on aina kiinni tosiasioiden raportoimisessa, mutta kirjailija
voi kehittää tarinat itse. Vaikeinta on tietysti ajankäyttö. Kirjan kirjoittaminen ajoittuu usein iltoihin
ja öihin, mikä toisinaan on raskasta.
3. Mistä löydät dekkareidesi aiheet?
Rakennan kirjan niin, että pohdin ensin teeman, jonka ympärille kirja rakentuu. Näitä ovat olleet
mm. poliittinen murha, terrorismi, todistajansuojelu ja nyt uusimmassa oman käden oikeus.
Sen jälkeen alkaa tapahtumien ja uusien henkilöiden kehittely. Tässä teeman valinnassa on
tärkeää miettiä minkälaisia ilmiöitä on ns. pinnalla alla. Rikostoimittajan työstä on
huomattavasti apua.
4. Voimme olettaa, että tapaat työssäsi niin virkavaltaa kuin rikollisiakin. Löytyykö tapaamiasi
henkilöitä kirjojesi sivuilta?
Kirjoissa ei ole käytetty suoraan ketään olemassa olevaa ihmistä. Kuitenkin esimerkiksi
komisario Takamäessä on luonteenpiirteitä useista eri poliiseista. Samaa voi sanoa joistain
muistakin hahmoista.
5. Kuinka rakennat kirjojesi juonen?
Kun olen saanut teeman valittua, niin seuraavaksi tarvitaan rikos tai sellaisen uhka.
Tapahtuman on myös sijoituttava Helsinkiin, koska päähenkilöt ovat töissä Helsingin
rikospoliisissa. Kun tämä "päärikos" on keksitty, niin seuraavaksi ryhdyn kehittelemään tarinaa.
Teen yksinkertaisesti word-dokumenttiin numerot 1-30, jotka kuvaavat kirjan lukuja. Sen jälkeen
ryhdyn kirjoittamaan lukuihin mitä niissä tapahtuu. Varsinaisen kirjoittamisen voi aloittaa vasta
kun tämä juonirunko on valmis, jotta tarina pysyy koossa koko ajan. Yleensä tarinan
kehittäminen kestää parikin kuukautta.
6. Rikoskomisario Kari Takamäki on keskeinen hahmo useassa kirjassasi. Miten kuvailisit
Takamäkeä?
Kari Takamäkeä voisi luonnehtia tavalliseksi, kunnon poliisiksi. Hän on kokenut rikostutkija
Helsingin murharyhmässä. Hänet on kehitetty vastapainoksi tyypilliselle dekkarien sankarille,
joka juopottelee, käy huorissa ja on jatkuvasti saamassa potkut töistään sekä kärsii
psyykkisistä ongelmista. Takamäki harrastaa lenkkeilyä ja autovalintakin kuvaa miestä. Hän
ajaa farmarimallista Toyotaa, koska poikien lätkäkassit mahtuvat siihen hyvin. Työnsä
Takamäki ottaa henkilökohtaisesti. Hän on valmis uhraamaan paljon rikosten selvittämiseen ja
osallistuu työhön itsekin.
Pääpaino tarinoissa on ollut poliisityön kuvaamisessa ja hahmojen yksityiselämän kuvaaminen
on ollut vähemmällä. Tässä uudessa kirjassa sitä on nyt hieman enemmän - lukijoiden
toivomuksesta.
7. Miten Takamäki on kehittynyt kirjojen myötä?
No, ainakin vanhentunut, koska kirjat tapahtuvat ns. reaaliajassa sinä vuonna kun ne ovat
ilmestyneet. Hänen ajatusmallinsa eivät kuitenkaan ole juurikaan muuttuneet. Takamäen
mielestä on oikein olla kova koville, eikä hän pidä yhteiskunnassa vahvasti vallalla olevasta
oman edun tavoittelusta.
8. Kuka on oma suosikkihenkilö kirjoissasi? Vai voiko kirjailija valita suosikkinsa?
Itselläni ei ole varsinaista suosikkihenkilöä. Takamäen ohella keskeisimmissä rooleissa ovat
ylikonstaapeli Anna Joutsamo ja kaduilla liikkuva atarimies Suhonen. Pidän hyvänä asiana sitä,
että näitä päähenkilöitä on useampia, koska silloin lukijan voi viedä erilaisiin paikkoihin ja
tilanteisiin.
9. Tiesitkö jo ensimmäistä kirjaa kirjoittaessasi, että Takamäen tarina tulee jatkumaan?
Ei siitä tietenkään voinut olla varma, mutta henkilöiden kehittäminen ennen ensimmäistä kirjaa
lähti siitä, että kirjoja tulee useampia.
10. Joko seuraava Takamäki on suunnitteilla?
Prikaatin Kosto tulee touko-kesäkuun vaihteessa 2009.
1. Miten alkoi urasi dekkaristina?
Työt ovat nivoutuneet alusta alkaen yhteen. Aikoinaan olin Helsingin Sanomien
rikostoimituksessa ja pöydän toisella puolella istui Harri Nykänen. Harri rohkaisi kirjoittamaan
ja siitä se oikeastaan alkoi. Esikoisromaani valmistui noin 1994 ja lähetin käsikirjoituksen
usealle kustantamolle, mutta kaikilta tuli "ei kiitos" -kirje.
Noihin aikoihin teimme Harrin ja Jouni Mölsän kanssa myös radiokuunnelmia Ylen
radioteatterille. Niiden ansiosta sitten eräs pienempi kustantamo otti yhteyttä ja kiinnostui
esikoisromaanistani. Book Studio julkaisi "Koukku" -dekkarin 1996.
2. Miten toimittajan ja kirjailijan roolin yhdistäminen onnistuu?
Rikostoimittajan ja rikoskirjailijan liitto on vahva ja työt tukevat toisiaan. Toimittajan työ antaa
fiktiiviseen työhön koko ajan aiheita. Toimittajan työ vie poliisiasemille, oikeussaleihin ja
savuisiin baareihin, joissa kuulee tarinoita, joista ei ole uutisiksi, mutta niitä voi muokattuna
käyttää kirjoissa. Toimittajan työssä on aina kiinni tosiasioiden raportoimisessa, mutta kirjailija
voi kehittää tarinat itse. Vaikeinta on tietysti ajankäyttö. Kirjan kirjoittaminen ajoittuu usein iltoihin
ja öihin, mikä toisinaan on raskasta.
3. Mistä löydät dekkareidesi aiheet?
Rakennan kirjan niin, että pohdin ensin teeman, jonka ympärille kirja rakentuu. Näitä ovat olleet
mm. poliittinen murha, terrorismi, todistajansuojelu ja nyt uusimmassa oman käden oikeus.
Sen jälkeen alkaa tapahtumien ja uusien henkilöiden kehittely. Tässä teeman valinnassa on
tärkeää miettiä minkälaisia ilmiöitä on ns. pinnalla alla. Rikostoimittajan työstä on
huomattavasti apua.
4. Voimme olettaa, että tapaat työssäsi niin virkavaltaa kuin rikollisiakin. Löytyykö tapaamiasi
henkilöitä kirjojesi sivuilta?
Kirjoissa ei ole käytetty suoraan ketään olemassa olevaa ihmistä. Kuitenkin esimerkiksi
komisario Takamäessä on luonteenpiirteitä useista eri poliiseista. Samaa voi sanoa joistain
muistakin hahmoista.
5. Kuinka rakennat kirjojesi juonen?
Kun olen saanut teeman valittua, niin seuraavaksi tarvitaan rikos tai sellaisen uhka.
Tapahtuman on myös sijoituttava Helsinkiin, koska päähenkilöt ovat töissä Helsingin
rikospoliisissa. Kun tämä "päärikos" on keksitty, niin seuraavaksi ryhdyn kehittelemään tarinaa.
Teen yksinkertaisesti word-dokumenttiin numerot 1-30, jotka kuvaavat kirjan lukuja. Sen jälkeen
ryhdyn kirjoittamaan lukuihin mitä niissä tapahtuu. Varsinaisen kirjoittamisen voi aloittaa vasta
kun tämä juonirunko on valmis, jotta tarina pysyy koossa koko ajan. Yleensä tarinan
kehittäminen kestää parikin kuukautta.
6. Rikoskomisario Kari Takamäki on keskeinen hahmo useassa kirjassasi. Miten kuvailisit
Takamäkeä?
Kari Takamäkeä voisi luonnehtia tavalliseksi, kunnon poliisiksi. Hän on kokenut rikostutkija
Helsingin murharyhmässä. Hänet on kehitetty vastapainoksi tyypilliselle dekkarien sankarille,
joka juopottelee, käy huorissa ja on jatkuvasti saamassa potkut töistään sekä kärsii
psyykkisistä ongelmista. Takamäki harrastaa lenkkeilyä ja autovalintakin kuvaa miestä. Hän
ajaa farmarimallista Toyotaa, koska poikien lätkäkassit mahtuvat siihen hyvin. Työnsä
Takamäki ottaa henkilökohtaisesti. Hän on valmis uhraamaan paljon rikosten selvittämiseen ja
osallistuu työhön itsekin.
Pääpaino tarinoissa on ollut poliisityön kuvaamisessa ja hahmojen yksityiselämän kuvaaminen
on ollut vähemmällä. Tässä uudessa kirjassa sitä on nyt hieman enemmän - lukijoiden
toivomuksesta.
7. Miten Takamäki on kehittynyt kirjojen myötä?
No, ainakin vanhentunut, koska kirjat tapahtuvat ns. reaaliajassa sinä vuonna kun ne ovat
ilmestyneet. Hänen ajatusmallinsa eivät kuitenkaan ole juurikaan muuttuneet. Takamäen
mielestä on oikein olla kova koville, eikä hän pidä yhteiskunnassa vahvasti vallalla olevasta
oman edun tavoittelusta.
8. Kuka on oma suosikkihenkilö kirjoissasi? Vai voiko kirjailija valita suosikkinsa?
Itselläni ei ole varsinaista suosikkihenkilöä. Takamäen ohella keskeisimmissä rooleissa ovat
ylikonstaapeli Anna Joutsamo ja kaduilla liikkuva atarimies Suhonen. Pidän hyvänä asiana sitä,
että näitä päähenkilöitä on useampia, koska silloin lukijan voi viedä erilaisiin paikkoihin ja
tilanteisiin.
9. Tiesitkö jo ensimmäistä kirjaa kirjoittaessasi, että Takamäen tarina tulee jatkumaan?
Ei siitä tietenkään voinut olla varma, mutta henkilöiden kehittäminen ennen ensimmäistä kirjaa
lähti siitä, että kirjoja tulee useampia.
10. Joko seuraava Takamäki on suunnitteilla?
Prikaatin Kosto tulee touko-kesäkuun vaihteessa 2009.
Jarkko Sipilä
